kirjoittanut prof. Marja-Kristiina Lerkkanen
Minkä kirjan luit viimeksi? Mitä ajatuksia ja tunteita se sinussa herätti? Odotatko jo seuraavaa hetkeä, jolloin voit tarttua tarinaan uudelleen vai onko sinun vaikea löytää aikaa lukemiselle? Tunnistatko, mistä kiinnostuksesi lukemiseen kumpuaa?
Varhaisilla lukuhetkillä on tärkeä merkitys lukuinnon herättämisessä. Aikuisen lukiessa lapselle jaetaan tunnekokemuksia ja ajatuksia ja lapsen sanavarasto ja maailmankuva laajenee. Se myös innostaa lasta itsenäiseen kuvakirjojen ja tekstien tutkimiseen. Lapset, jotka jo varhaislapsuudessa ovat saaneet lukemisen malleja, kiinnostuvat kirjoista.
Lukeminen vaatii kuitenkin aikaa. Hiljaisia hetkiä, joissa on mahdollisuus keksittyä tarinan äärelle. Antaa mielikuvituksen lentää. Keskustella kirjan tapahtumista. Jakaa yhteinen seikkailu tai hämmästyksen kohteet. Nauttia yhteisesti koetusta hetkestä kirjan äärellä.
Onneksi meillä Suomessa edelleen arvostetaan lukemista, sillä lasten lukutaidon perusta luodaan varhain. Aikuisten omalla esimerkillä ja asenteella lukemista kohtaan on havaittu olevan tärkeä merkitys lapsen kiinnostuksen heräämiselle. Lapselle, jolle on luettu paljon, myös luetun ymmärtäminen on usein helpompaa. Silloin lukuinto syttyy herkemmin, mikä puolestaan johtaa lukijaksi sitoutumiseen ja edelleen taitavan lukijan polulle.
Jotta voi syntyä kiinnostus lukemista kohtaa, kirjoja tulee olla helposti saatavilla. Tartu tarinaan -hankkeessa pyritään edistämään kirjojen pariin pääsemistä. Hankkeen lukuboksit sisältävät paitsi kirjoja selattaviksi ja luettaviksi niin myös vihjeitä siitä, miten tekstejä voi lasten kanssa lukea ja käsitellä niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa.
Lisäksi meillä on Suomessa maailman tihein kirjastoverkko, joka mahdollistaa helpon pääsyn kirjojen äärelle. Kirjaston käytön on havaittu olevan yhteydessä ennen kaikkea myönteisiin asenteisiin ja motivaatioon lukemista kohtaan. Säännölliset kirjastokäynnit vanhempien kanssa ovat lapselle arvokkaita yhteisiä kokemuksia. Kirjaston käyttö tarjoaa lapselle paitsi laajan ja monipuolisen kirjatarjonnan, myös ensimmäisiä päätöksenteko- ja itsemääräämismahdollisuuksia. Tämä vahvistaa lapsen osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden kokemuksia.
Suomessa on vahva iltasatujen lukemisen perinne. Tutkimushavaintojemme mukaan alle 3-vuotiaiden lasten perheistä 84 prosenttia harrastaa iltasatujen lukemista lähes päivittäin, mutta jo 6-vuotiaille iltasatuja luetaan selvästi harvemmin. Vanhempien ja lasten ajasta kilpailevat nykyään monet asiat. Vielä 3-vuotiaat katsovat enemmän kirjoja kuin televisiota, mutta useammin televisiota kuin kännykkää tai muita mobiililaitteita. Sen sijaan 6-vuotiailla television katsominen on ohittanut kirjojen lukemisen ja erilaisia mobiililaitteita käytetään selvästi enemmän kuin luetaan kirjoja. Vanhemmat voivat ajatella, että kun lapsi oppii itse lukemaan niin hänelle ei tarvitse enää lukea ääneen. Kestää silti vielä melkoisen pitkään, ennen kuin lapsen lukutaito on niin hyvä, että hän pystyy itse lukiessaan seuraamaan kertomuksen monimutkaisia juonenkäänteitä ja nauttimaan lukemastaan. Juuri tässä vaiheessa, kun lapsen oma lukutaito on vasta vahvistumassa, hän hyötyy erityisen paljon ääneen lukemisen hetkistä.
Kaikki lapsen varhaiset lukemiseen liittyvät kokemukset kotona ja päiväkodissa yhdessä selittävät lapsen lukemisen sujuvuutta ja lukuintoa myöhemmin koulussa. Kun vanhemmat kysyvät käytännön neuvoja siitä, kuinka he voisivat tukea lapsensa lukutaidon kehitystä, voisi tuen tiivistää kolmeen keskeiseen toimintoon: (1) Lue lapselle. (2) Lue lapsen kanssa. ja (3) Kuuntele, kun lapsi lukee. Lukiessa syntyy aikuisen ja lapsen välille yhteenkuuluvuuden tunne, joka tuottaa mielihyvää molemmille. Jaettu kokemus kirjan äärellä antaa myös yhteistä keskusteltavaa. Yksinkertaisilla asioilla kuten mukavalla asennolla, kirjan ääreen käpertymisellä ja television ja kännykän sulkemisella saadaan alulle lukemisen rutiineja. Ne edistävät myös lapsen keskittymiskykyä, jota tarvitaan kaikissa oppimistilanteissa. Kun lapsi oppii itse lukemaan, aikuisen kuunteleva läsnäolo kannustaa lasta harjoittelemaan itse. Tartu tarinaan yhdessä lapsen kanssa. Lukemattomat yhteiset seikkailut odottavat.
Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori.