Hei mies, milloin viimeksi luit kirjaa?
Kuka teidän perheessänne lukee lapselle iltasadun? Ovatko lapsenne niitä onnellisia, jotka saavat nauttia sekä äidin että isän lukemista tarinoista? Onneksi olkoon! Tutkimusten mukaan äidit lukevat lapsilleen enemmän kuin isät. Myös isien lukeminen on tärkeää, sillä isien lukemisella on osoitettu olevan erityistä hyötyä lapselle. Tutkimuksissa on myös huomattu, että isät kiinnittävät lapsen huomion eri asioihin kirjaa lukiessaan kuin äidit ja tätä kautta lukeminen kartuttaa muun muassa sanavarastoa. Ja jos ei edes mietitä hyötyjä tästä näkökulmasta, niin lukuhetki itsessään on kivaa ja lapselle usein hyvin merkityksellistä! Siinä yhdistyy läheinen hetki vanhemman kanssa, kirjan äärelle on helppo rauhoittua ja samalla yhdessä ihmetellä ja kysellä kirjan tapahtumista. Lukemalla kirjaa vanhempi tarjoaa lapselleen paljon enemmän kuin yhden lukukokemuksen. Lukeminen on esimerkiksi luonteva tapa osoittaa rakkautta lapselle ja viettää läheisiä hetkiä.
“Iskä lukee hassuja satuja hassuilla äänillä. Välillä iskä koittaa huijata ja lukea sadun väärin ja silloin pitää huomata ja käskeä iskää lukemaan oikein. On kivaa saada iskä kiinni huijauksesta. Kun iskä lukee niin saa olla iskän lähellä.” (Tyttö 5v.)
Kaikista perheistä ei löydy äitiä ja isää. Enemmän kuin biologisista suhteista kyse on kuitenkin siitä, millaista mallia lapsi saa ympäristöltään lukemisesta. Lukija voi siis aivan hyvin olla myös isoisä, kummisetä tai vaikkapa eno. Erityisesti pojille on tärkeää nähdä lukevan miehen malli. Toisaalta myös tytöt hyötyvät siitä, että heillekin lukee mies. Lukeminen on helppo tapa viettää aikaa lapsen kanssa, etenkin silloin, jos suhde lapseen ei ole (vielä) kovin läheinen. Kodin lukuympäristöllä on havaittu olevan merkitystä siihen, millainen suhde lapsella kirjoihin ja lukemiseen muodostuu, ja suhde kirjoihin taas vaikuttaa tulevaisuuteen jopa niin paljon, että se kumoaa sosioekonomiseen taustaan liittyviä tekijöitä!
”Kun isi lukee mulle, niin se tuntuu siltä, että isi tykkää musta ja sillä on aikaa mullekin eikä vain töille.” (Tyttö 7v.)
Poikien lukutaidon on huomattu Suomessa olevan heikompi kuin tyttöjen. Pojat lukevat vähemmän ja pojissa on enemmän heikompia lukijoita kuin tytöissä. Ihmepilleriä tilanteeseen ei ehkä ole, mutta kannattaa myös tarkastella kriittisesti vallalla olevia ajatuksia lukemisesta ja lasta ympäröivää lukuympäristöä. Millaisia mielikuvia lukemiseen liitetään? Lukevatko supersankarit kirjoja? Pidetäänkö lukemista edelleen ”tyttömäisenä” tai ”nörttien” puuhana? Onko meillä olemassa sellaisia esimerkkejä siitä, miten lukeminen liitetään luontevasti maskuliinisuuteen? Pienet pojat pitävät kirjoista siinä missä pienet tytötkin. Mutta onko tarjolla luontevia tapoja kasvaa omaksi itsekseen (vaikkapa rosvoja jahtaavaksi kaikkivoivaksi supersankariksi) kirja kainalossa?
“Isä lukee melkein joka päivä ja se on kivaa. Silloin saa olla isän lähellä ja jutella päivän asioista ja isä höpsöttää. Isän kanssa on kiva tutkia tietokirjoja.” (Poika 8v.)
Poikien lukuinnostuksen herättämiseen pätevät samat lait, mitkä ovat kaiken lukuinnostuksen takana. Luetaan kirjoja, joista lapsi on kiinnostunut. Vaikka se sitten jossain elämänvaiheessa tarkoittaisi sitä kakka- tai pierukirjaa. Toisekseen, poikien tulisi saada nähdä lukevan miehen mallia, mielellään vielä sellaisen miehen, jota poika ihailee ja millaiseksi hän itsekin tahtoisi kasvaa. Jos lukeva mies löytyy sekä kotiympäristöstä että lapsen ihailemasta julkisuuden henkilöstä, niin sitä parempi. Tärkeää olisi myös, että luettu jotenkin liittyy ja linkittyy lapsen elämään ja arkeen. Joko niin, että luetaan siitä, mikä lasta sillä hetkellä kiinnostaa tai sitten niin, että etsitään kirjoja lapsen elämässä tapahtuviin asioihin liittyen. Yhtä tärkeää on se, että lukemisen jälkeen on lupa touhuta ja tehdä. Lukeminen voi olla nimittäin portti myös seikkailuun, uuteen leikkiin tai innostaviin keksintöihin!
“Kivaa, kun saa olla isin sylissä ja isi lukee aina yhden luvun enemmän kuin äiti.” (Poika 6v.)
Ja lopuksi vielä äidit, teidän lukemisenne on ihan yhtä tärkeää ja merkityksellistä! Itsekin ajattelin tänä iltana ottaa omat lapseni kainalooni, nuuhkia heidän tukkaansa ja nauttia siitä, että vielä hetken he ovat niin pieniä, että olen heille ainakin puoli maailmaa. Ellei sitten lasten isä ehdi ensin. Onhan nyt isien iltasatuviikko! #isieniltasatuviikko
Haastamme kaikki Suomen miehet lukemaan lapsille!
Haastamme kaikki isät ja miehet lukemaan lapsille Miesten viikolla 5-11. marraskuuta osana Suomen Vanhempainliiton järjestämää Kiedo meidät tarinaan -kampanjaa, jossa Tartu tarinaan -hankekin on mukana. Erityisesti kannustamme isiä lukemaan iltasatuja. Jaa lukuhetkesi myös sosiaalisessa mediassa hästägillä #isieniltasatuviikko ja näytä näin esimerkkiä muille! Voit myös haastaa mukaan lukutalkoisiin kenet tahansa isän tai miehen! Kaikkien Miesten viikolla hästägiä #isieniltasatuviikko käyttäneiden kesken arvomme maanantaina 12. marraskuuta muun muassa syksyn uutuuslastenkirjoja.
Lisätietoja Miesten viikkoon liittyvästä Kiedo meidät tarinaan -kampanjasta ja päivittäisistä miesten lukemista saduista, joita voi seurata netin kautta löydät täältä. Mukana satuja lukemassa muun muassa Jypin pelaajat Juuso Vainio, Eetu Laurikainen ja Mikko Kalteva! Lähde siis sinäkin mukaan, nyt on #isieniltasatuviikko!
Mukana livelukulähetyksiä kanssamme Miesten viikolla tekemässä ovat Lukumummit ja -vaarit. Päivittäiset lähetykset arkisin klo 9 (erityisesti päiväkodeille) ja klo 10 (erityisesti alakouluille) sekä iltasatulähetykset klo 19! Tervetuloa jakamaan yhteinen lukuilo!